12.7.16

Sademasentuneiden Animecon

Animecon oli viikonloppuna. Siellä oli ihan hauskaa. Juuh elikkäs...

Kuvasi Sonoko
Kolmen hengen poppoon oli tarkoitus pyöräillä coniin 350km kolmessa päivässä, jota varten oli koko kesä treenattu. Keskiviikko-perjantai välinen sää oli kuitenkin arvaamaton ja etenkin torstaina reitillämme oli pelkkää kaatosadetta luvassa, joten siirsimme tämän koitokseen suosiolla ensi vuoteen. #RIPconipyöräily2016. Nyt toivomme hartaasti, että ensi Animeconiin meille suotaisiin mukavammat pyöräilykelit. Masentuneina huonosta säästä lähdimme coniin ihka ensimmäistä kertaa bussilla! Olen kerran mennyt coniin junalla vuonna 2010 Traconiin, mutta muutoin coniporukkamme on aina matkustanut henkilöautolla. Jahka pääsimme Jyväskylään, niin viikonloppuhan oli enimmäkseen yhtä auringonpaistetta.

Lauantaiaamuna nakkasin päälleni viime Traconiin tehdyn Casual Asan asun. Suuntasimme ensimmäisenä Pokemon-visaa katsomaan, mutta sali olikin jo ihan täynnä, joten päivän ensimmäinen ohjelma jäi näkemättä. Kerkesimme katsastamaan conialueen tässä välissä ja täytyy sanoa, että tykkäsin. Vaikka sisäilma tuntuikin paikoin tunkkaiselta, niin rakennus oli avara ja ihan kivasti jaettu. Väenpaljous ei missään muualla päässyt ahdistamaan, paitsi ohjelmasalikäytävällä kolmoskerroksessa.

Kuvasi Sonoko-san
Ympärikäveleskelyn jälkeen kävimme katsastamassa Alfred J. Kwak: Satiirista elämää Vesimaassa ja ei nyt ihan tämä luento vastannut odotuksia. Eniten häiristi, että vaikka luennoitsijalla oli sisältöä ja varmaan sanottavaa, niin rakenne oli sekava ja siirtymät aiheesta toiseen olivat huonoja.  Luento tuntui sillisalaatilta,  jossa vain osoiteltiin hauskoja yksityiskohtia sarjassa. Tämän lisäksi 45 minuutin luento jäi 23 minuutin mittaiseksi, ei näin. Esiintyminen ja puhe oli kuitenkin mukavaa seurata.  En bongaillut joka lauseesta ärsyttäviä täytesanoja, joita itselläni monesti lipsahtelee turhan usein, kun puheohjelmaa pidän. Semmosia, tämmösiä, niinku, tiiättekö, vähä, sillee, tollee, hmm, öö, mmm, joo, nii, elikkäs.

Kuvasi Sonoko-chan
En ole mikään hillitön Reika-fani, mutta mielenkiinnolla kävin kuuntelemassa cosplay-tädin Reika AjaQ lätinät. Jänniä kyssäreitä oli laidasta laitaan, ja opin, että myös Reika-chanin kaltaiset HC-cossitätit tekevät pikaratkaisuita: tyyppi ei jaksa ommella nappeja niin hän kiinnittää ne liimalla.

Reikan kyssäritunnin loppupäätä en kerennyt näkemään, kun juoksin jo omalle luennolle World Cosplay Summit suomalaisen silmin! Vähän huoletti, että puhunko iha tyhjälle salille, kun Poksu-musikaali oli samaan aikaan käynnissä, mutta kyllähän tuo sali oli melkein täynnä. Yllättävää! Oli ihan jees päästä purkamaan WCS-feelsejä ja toivottavasti yleisökin sai siitä jotain irti. WCS on jokaiselle tapahtumana henkilökohtainen kokemus ja siksi pidin ohjelman aika subjektiivisesta näkökulmasta ja yksin, enkä kisaparini Sonokon kanssa. Palautetta ja kyssäreitä ohjelmasta saa edelleen laittaa! Oman ohjelman jälkeen olin niin naatti, että Zelda-luento jäi väliin ja painuimme majoitukseen saunomaan ja ahmimaan tortilloja. 

Kuvasi Sonoko-kun
Sunnuntaiaamuna sain napattua muutaman kivan kuvan Bokura ga Itan Nanami -asusta, jonka jälkeen kiiruhdimme kaverin pitämään ristipistopajaan. Paja oli kuitenkin niin täynnä, että järkkärit kantoivat lisäpöytiä jonottaville osallistujille. Pajailut jäivät väliin ja menimme harrastamaan hävytöntä conhengausta ja tukkimaan taidekujan nurkkia. 

Hengailun jälkeen käväisin kuuntelemassa Amestrisin alfanaaraat – Fullmetal Alchemistin naiskaarti, jolle annan #nusnus pisteet! Kyseessä oli hahmoesittelyluento, mutta sisälsi myös kivaa kevyttä pohdintaa sarjan naishahmojen erilaisuudesta verrattuna perusanimetytyihin. Diojen käyttö oli myös aika nokkelaa tässä ohjelmassa. Opin myös, että FMA mangaka on nainen... en kaiketi voi kutsua itseäni enää sarjan faniksi, kun en tätä tiennyt. Tosin tälläkin luennolla setti jäi lyhyeen ja luennoitsija lätinät kestivät vain sen 29 minuuttia ja yleisökyssäreille jäi 16 minuuttia.

Tupla tai kuitti – Fandom edition! -ohjelmaa seurasin sen aikaa kun kerkesin ja siirryin sitten CMV- ja ryhmäcosplaykisaa katsastamaan. Tosin olisin Tuplan ja kuitin voinut ihan hyvin loppuun asti katsoa, koska kisa oli myöhässä 45 minuuttia. Ilmeisimmin kaikki ison salin ohjelmat olivat enemmän tai vähemmän myöhässä viikonloppuna. Mikä lie syy. Eniten itseäni hajotti se, että järjestyksenvalvojat ohjasivat ihmisiä jonottamaan, vaikka kaikilla kisaan haluavilla piti olla paikkalippu. Pianokonsertista pois vyöryvä ihmismassa olisi saatu varmasti paljon nopeammin ulos, jos portaita ja kulkuväylää ei oli ollut tukkimassa cossikisan-jonottajat. Ensi vuonna järkkärit voisivat enemmin hajottaa ne nauretavan pitkät 45 min kestävät turhanpäiväset ihmisletkat.  

Ryhmäkisa oli hirveän kivaa seurattavaa. Tosin, minusta tuntuu että puolet huomiostani kiinnittyi ihastuttaviin juontajiin! Lavajuoksukisat ovat formaatiltaan vähän kuivia, mutta tällaisella juonnolla kisaan tuli ihan uudenlaista viehätystä. Freesi ja erilainen juonto kuin mitä yleensä näkee, tätä lisää! CMV-kisaan oli fiksusti karsittu 4 tuotosta näytettäväksi kaikista lähetetyistä videoista, mikä oli hyvä, kun ei kerennyt kyllästyä. Hienoja pukuja ja hienoja videoita, jee!

Kuvasi Sonoko-basic
Päättäjäisiä emme jääneet enää seuraamaan vaan suuntasimme narikalle hakemaan kamoja. Tämä con oli muuten ensimmäinen con, jossa koskaan olen jättänyt narikkaan tavaraa, OMG! Ruokaa, juomaa ja bussiin kohti Oulua! Pitkästä aikaa rento con, jossa tuli hengailtua paljon kavereiden kanssa. Kiitos ja toivottavasti Acon jää Jyväskylään, koska tapahtumapaikkana Paviljonki ylitti Kuopion musakeskuksen!

Oulun omaa Chibiconia odotellessa. 
Heihei.