23.6.14

Ei kesälomaa, vain koulua, cosseja ja coneja!


Juhannus vierähti viilatessa ja höylätessä proppeja, sekä kuunnellen taustalla Muumeja. Cosplayn ohessa on myös tullut pakerrettua tulevan syksyn kandintyötä suomalaisesta cosplay-yhteisöstä. Kesäkuu on lopuillaan ja viimeiset päivät menevät, niinkuin kaverini sanoi, cosplay-pakkolomaa viettäessä :D

Epätavallisempi tapahtuma ennen Animeconia tulee olemaan Saksassa Frankfurtissa ESL ONE, jossa olisi tarkoitus tarkastaa DOTA2 henkinen cosplaykilpailu 3000e voittopotilla. Jos itsellä olisi tullut tehtyä joskus Dota-cossi olisin ehdottomasti tahtonut kokemuksen puolesta käydä kisaamassa, mutta nyt taidan jäädä katsomon puolelle.

Pariviikkoa ESL:n jälkeen kutsuukin Kuopio. Kuopiossa on conittajan paras kiinalainen ravintola. Lauantain pukusuunnitelmat ovat Animeconiin ihan auki, mutta sunnuntaina hengaan melko casuaalina Kaleido Starin Anna Heartina.


Seminaarin ja Aconin välissä lymyilee Kokkocon, jonne näillä näkymin olisi tarkoitus mennä Bluffin joukkoeen kanssa ja siinä sivussa vetää jokin pellepuku päälle. Mutta mikä, siinäpä vasta pulma? Tämän vuoden costyymeistä Melviaa tai Roronaa tekisi mieli vielä ulkoiluttaa, mutta nähtäväksi jää.

Traconin ja Animeseminaarin suunnitelmat ovat onneksi selvät. Seminaariin teen avopuolison kanssa nostalgia arvon vuoksi Serasin. Vuonna 2008 meillä oli toinen kaveri Serasina, kun itse olin zombina, joten päätin tällä kertaa itse väsätä puvun kaveriksi Alucardilleni.




Serasin kohdalla astellessani kangaskauppaan piti tinkiä, joko materiaalista tai väristä. Päädyin oikeaan uniformumaiseen materiaaliin vaaleamman sävyn sijasta, kaikkea ei voi saada nyyh. Toppausta on puvussa melkoisesti niin tissien, kuin olkatoppaustenkin muodossa. Hame ja takki ovat melko nafteja hahmolla, mutta täytyy sanoa että tämä puku on helpoin päälle puettava kaikista tekemistäni puvuista!

Kiitos Cosvision ja kutsuvieraskisa proto-kangaspakasta! Hyödyllisin palkinto ikinä!
Tänä vuonna ravaan ympäri Suomea ennätysmäärällisesti coneissa ja moni on ilmestynyt jotenkin vahingossa kalenteriini. Puuh lääh, mitkä plänit. Olen pärinöissäni kesänpuolikkaasta ja tapahtumista, joita on jäljellä! Moikataan Aconissa!

Heihei


13.6.14

School Days photoshoot


Perjantain 13. kunniaksi saatte School Daysin shoottikuvia! Twitter stalkkerit saattoivatkin jo huomata, että Desun jälkeinen maanantai oli melkoisen vauhdikas. En ehtinyt conikrapuloimaan lainkaan, kun piti vetää School Daysit päälle ja lähteä photoshoottaamaan. Jos ette halua spoilaantua sarjasta en suosittele katselemaan viimeisiä kuvia.


Photoshoottaaminen on itselle ehdottoman tärkeä osa cosplayta. Koska en harrasta conissa larppaamista hahmo herää henkiin lavalla ja/tai kuvissa. Saatuani nämä kuvat koneelle olin niin happyhappyjoyjoy, kun näin yhden lempisarjani heräävän henkiin oman ryhmän cosplaykuvina. Voiko cossari ja sarjan fanityttö enempää toivoa ;_; 

 

Näiden upeiden otosten takana on jälleen Räbbänä! Sami on parsa, ylistetään Samia \(^▽^@)ノ
Kesällä on tiedossa shootteja aivan liikaa ja toivon että kaikki puvut saadaan talletettua nätisti koneelle.  Animeconia odotellessa...

Heihei

9.6.14

Desu ja Homot vaatesuunnittelijat


Desuconista en kirjoita valitettavasti kuin sunnuntaipäivän esityskilpailusta, koska saavuimme tapahtumaan vasta lauantai iltana. En kerennyt käydä ohjelmissa, kuin ihanan Pipan tanssitunnilla.

ParaKissu idea poiki Miyavin musiikkivideosta ja biisistä edellisenä keväänä. Jahka idea oli päässä jonkin aikaa hautunut tykitin ne muulle OF:lle ja nopeasti kaikki olivat liekeissä ja 100% messissä mukana. Tähtäsimme esityksellä alunperin Frostin esityskisaan, kisa peruttiin ja homma siirtyi sitten kesä Desuun.

Parakissu oli käsikirjoittamisen, ohjaamisen, että koreofragioinnin puolelta alusta loppuun omaa käsialaani. Aikaisempiin esityksiin verrattuna suunnittelutyö oli viimeistä elettä myöten melko tarkkaan suunniteltua. Se kannatti, sillä tuntui, ettei ehkä nyt tarvinut omistaa Aino-suomi sanakirjaa, että ohjeistuksesta/harjoituksista sai selvää. TAI voihan vaan olla että kaikki ryhmänjäsenet taitavat tämän kielen jo niin hyvin!



Kuvasi: Santtu Pajukanta

Lavalla tuntui, että homma meni suht mukiin. En oikein osaa sanoa siitä mitään muutakuin hieno homma hermannit, vedettiin hyvin! :) Itse kilpailu oli... lattea... hyvin lattea. Kun kuulimme, että osallistujia on neljä, kisa ei tuntunut enää kisalta ja muna koko homman suhteen vähän lässähti. Koska Lahteen asti oli saavuttu niin pitihän oma show käydä esittämässä.
Eniten tämä varmasti kiukuttaa ihanaa cosplayvastaavaa, joka ei moista varmaan osannut aavistaa.

Koska esityksistä vain yksi palkittiin ja esityksiä oli neljä, niin palkintojenjaon olisi mielestäni voinut yhtä hyvin hoitaa kisan yhteydessä. Oli vähän pöljää venyttää sitä loppuseremoniaan asti. En osaa lavan takana henganneena sanoa muista esityksistä mitään, mutta äänestä päätellen voitto meni oikeaan osoitteeseen, Dugtriosti onnea! ^.^


Mitäs tämän jälkeen? Olisiko esitys voinut olla vielä parempi, en tiedä. Ulkopuolinen osaa antaa paljon paremmin korjausehdotuksia, sana on vapaa ja cosplayvastaavalta lähtee toivottavasti palaute pyyntöä eteenpäin tuomareille. OF:llä on menossa hyvin kokeileva vaihe esitysten suhteen ja sitä mielestäni esityskisatkin kaipaavat. Uskallusta kokeilla eri teemoja, tyylejä ja sarjoja on jepa. Tuttuun ja turvalliseen on huono jymähtää ja olen iloinen, että ParaKissu oli kokonaisuutena jälleen erinlainen edellisiin esityksiimme verrattuna.

Seuraava ryhmäkilpailu onkin sitten Animeconissa, jonne on aikaa kuukausi. Saa nähdä mitä sitäkin tulee.

Heihei

1.6.14

Melviasta

Eilen oli blogi  täytti kokonaiset 4-vuotta, huh! Kukapa olisi uskonut, että intoa riittää vielä näinkin monen vuoden jälkeen saman blogin kirjoittamiseen. Neljä vuotta on random luku ja olen jo päivän myöhässä, joten sen kunniaksi saatte vain kuvia Melvian puvusta! 


Oli työn ja tuskan takana löytää oikein väristä peruukkia, mutta kovan etsinnän jälkeen oikea sävy kuitenkin löytyi.
 Coconut tyyliset liivit on vain päällystetty uudelleen ja ommeltu vanhojen rintaliivien päälle.

Takki oli kokonaisuutena kavoituksiseen melko helppo toteuttaa. Heti kun hihapatentti oli päässä selvä, niin loppu sujui itsestään.

 Inhoan ajatusta, että softista liimataan kankaaseen! Täten tein softis soljista irroitettavat mahdollista, mutta epätodennäköistä pesua varten.



Minäkö muka laiska silittämään, ei kai... Minä sitten rakastan mallorca-satiinia. Piakkoin voi laskea kahdensormin kävillä puvut joihin kyseista kangasta olen käyttänyt. 


Kaikessa yksikertaisuudessaan wonderflexin jämistä leikelty vyönsolki, kiinnitettynä tarranauhalla vyöhön itseensä.

Hanskat ovat cossarin pahimpia painajaisia. Tällä kertaa level uppasin ja tein käseet uudella tavalla istuttaen mm. peukaloille omat paikat. Käsineissä, että kengissä olen molemmissa käyttänyt oikeaa nahkaa, koska se oli menossa kaatopaikalle...


Seuraavaksi siirrymekin odottelemaan Desu-raporttia. Anteeksi antamatonta, mutta olen siirtynyt älykkäiden luurien maailmaan ja olo on kuin vanhuksella, kun sitä ei osaa käyttää. Pukujen valmistumista ynnämuuta kakkendaalia voi siis seurata nyt myös muualla (。•ิ‿ -)

Heihei