19.5.14

MikkeliKikkelin Mimicon


Cosvisionin jälkeen conkrapula oli sanoinkuvaamaton. Viime maanantaina ajatus että viiden päivän päästä on lähtö Mimiconiin oli samaan aikaa jeejee coniin ja ei taas, en ole selvinnyt edellisestäkään. Onneksi sentään mega isoja proppeja ei tällä kerralla tarvinnut raahata, koska olimme tapahtumassa Bluffin seurueen kanssa esiintymässä lauantain cosplaykisan väliajalla.


Mimi menee Kitaconin kanssa samaan kategoriaan eli pieni, lämminhenkinen ja rento tapahtuma. Tilat olivat sisältä melko ahtaat, mutta pääsali ja kahvio olivat oikein mainioita. Mikaelin ympäristö oli todella kaunis ja sää oli upea. Aurinko paistoi ja oli lämmintä, juuri sellainen photoshoottaajan painajainen!

Ohjelmapitäjäedut olivat loistavat: lämmin ruoka ja voi vitsit kakkua jälkkäriksi! Majoitus, Greenroom, ilmainen sisäänpääsy ja Staffi-paidat. Tähän mennessä parhaat edut mitä tämä esiintyjä on saanut. Olemme usein puhuneet, että 10-15min tanssiesitys on ohjelmakartassa vähän ja tällöin edut ovat huonommat, joka on ihan ymmärrettävää. Mutta uskallan väittää, että tanssiesityksen tekeminen vie paljon enemmän aikaa, kuin monen luennon tai paneelin. Oli siis ihanaa, että Mimicon tarjosin ryhmällemme saman paketin kuin kaikille muillekkin ohjelmapitäjille. Kiitos :)

Tulin hirmuisen hyvälle tuulelle, kun muutamat ihmiset kiittivät hyvästä showsta ja lavaenergiasta. Tanssiesityksiä jaksetaan harvemmin huomioida ja aina on mukava, kun omalle panostukselle saa tunnustusta. Muut ryhmämme jäsenet ovat saaneet aijemmistakin Bluffin esityksistä kommenttia, mutta omiin korviini ei ole kantautunut mitään kuin vasta Mimin esityksen jälkeen. Liekkö syynä että olen kuulemma todella pelottava tai se, että olen aina menossa ja liikkeessä? Dunno.

Cosplaykilpailuista en osaa sanoa mitään, kun lavan takaa näkymät olivat huonot ja sunnuntain esityskisa jäi väliin, koska lähdimme takaisin Ouluun ihmisten aikaan. Näin epävirallisesti kuitenkin kommentoin: lavaharjoituksissa näin Soul Caliburin Xiba -esityksen, joka oli mielestäni hirveän söpö ja siitä jäi hirveän hyvä fiilis. Harmi etten päässyt katsomaan livenä sunnuntaina ;_;


Se mikä tapahtumassa ei toiminut oli tiedonkulku. Esiintymisjärjestyksessämme oli hämminkiä, badget ja muut oli neuvottu hakemaan ohjelmapitäjä ovelta, mutta eipä siellä ketään näkynyt. Lattiamajoitus piti avata 19:00 ja olimme nuihin aikoihin kärkkymässä ovella. Ketään ei sielläkään näkynyt, joten piti soittaa majoitusvastaavalle, joka tokaisi ettei majoitukseen vielä pääse koska järjestelyt luokkahuoneissa olivat kesken. Onneksi ei tarvinnut raahata tavaroita sentään mukana, vaan saimme jättää ne tuulikaappiin ja lähteä illanviettoon. 

Sunnuntai meni hengailessa ja heitin päälleni Vocaloidin Megun shoottaus mielessä. Kävimme aamulla Maid-kahvilassa, jossa ei kyllä jonoksi asti asiakkaita ollut. Tämä maid-kahvila ei viime Kita kokemuksen tasolle noussut, mutta plussat kauniista tarjoiltavien esillepanosta!


Itseäni kiukutti suuresti kun autinko paistoi, joka olisi ollut ihanaa, jos tarkoituksena ei olisi ollut shootata Megua. Valolauta ei tullut mukaan ja eihän se kuvaaminen auringon paisteessa onnistunut. Päädyimme kuvaamaan sisällä, kivimarmorimikälie seinää vasten. Oli todella turhauttavaa ottaa kuvia, kun ympäristö ei inspannut sitten millään.

Ajoimme Oulu-Mikkeli Mikkeli-Oulu välin kuuden minuutin esityksen vuoksi, kuka hullu tällaista harrastaa? Minä. Me. Nähtäväksi jää palaanko ensi keväänä MikkeliKikkelin Mimiin, mutta seuraavana suuntaan Lahteen desuilemaan Isabellana seuranani muut muotihomot.

Heihei


13.5.14

Cosvisionista 2/2: Esityskilpailu ja tapahtumasta itsestään


Nyt päästäänkin pureutumaan Cosvisionin osalta muuhun kuin kutsuvieraskisaan!

Esityskisasta... School Days on omaan top 5 suosikki sarjoihini kuuluva anime. Olen katsonut sarjan varmaan 5 kertaa enkä vieläkään ole kyllästynyt. Tämän projektin osalta toimin ryhmänvetäjänä, käsikirjoittajana ja koreografina. Yleensä olen ohjannut iloisia ja energisiä ryhmäesityksiä ja halusin päästä tekemään jotain aivan muuta ja sen mahdollisti School Days ja ihmiset!


Esitys oli tarkoituksella tehty hyvin kokeilevaksi ja tiesin, että se saattaa sarjaa tuntemattomalle jäädä epäselväksi. Se että mustat puvut upposivat lavaan ei helpottanut asiaa. Show oli jaettu kahteen osaan taustahenkilöt rakensivat moodia ja toimivat enemmän lavaproppeina kuin hahmoina sarjasta. Toinen osa oli 3 päähenkilön ympärille muodostuva ikävä kolmiodraama ja tapahtumien sarja. Nyt kun lopputuloksen näkee videolta tiedän pari juttua mitä olisi voinut tehdä selkeämmin, mutta silti olen kaikkiin ryhmän jäseniin tyytyväinen ja tyypit vetivät upeasti.  SD oli minulle esityksen teko prosessina hyvin henkilökohtainen ja olen iloinen, että siitä tuli juuri sellainen kuin muutama kuukausi sitten suunnittelin. Kiitokset Kaisalle, Hannulle, Eemelille Marialle, Annille, Ronjalle, PTlle ja Jossulle, jotka olivat toteuttamassa tätä uudenlaista cosplay showta!

Seuraava ja seuraava OF esitys tulee myös olemaan taas jotain erityylistä ja kokeilevaa, koska ei ole hyvä jumittua täysin tuttuun ja turvalliseen :)


Ohjelmasta...Minua kiukuttaa suuresti että moni luento, jonne halusin meni kilpailuiden vuoksi täysin sivusuun, mutta onneksi kerkesin muutamaan:

Järjestäytynyt cosplaytoiminta Suomessa
Kyseisessä ohjelmassa olin siis itse yhtenä panelistina edustamassa yhditystämme. Panelistina voin sanoa, että setti pysyi minusta aiheessa ja oli miellyttävää, että keskutelijoilla oli eriäviä mielipiteitä. Paneelilla oli aikaa 45min, mutta minusta aihe on pohtimisen arvoinen joten paneelille olisi voinut varata jopa enemmän aikaa. Kiitokset juonnolle ja kanssapanelisteille!


Oikeat cosplaymammat puhuvat: Lapseni on cosplayharrastaja 
Paneeli oli hyvin samankaltainen, kuin viime Animeconissa "Minä, isä, äiti ja hassu harrastuksieni cosplay", mutta nyt mukana oli harrastajien vanhemmat. Paneeli oli viihdyttävä ja mukavaa höttö kuunneltavaa kaiken jännityksen ja kisastressin keskellä. Olisi ollut mukavaa extraa, jos puvuista joista äidit puhuivat, olisi ollut powerpointissa kuvia.


Project CMV: Cosplayvideoita tekemässä 
En oppinut paljon uutta, koska olen toteuttanut muutamia cosplaymusiikkivideoita ja neuvot olivat vanhaa googlettamiskamaa. Ohjelman kuvauksessa mainittiin "aloittelijoille", joten se ei tullut yllätyksenä, vaan olin kuulijana sataprosenttina CMV supporttajana :) Ohjelmapitäjät olivat ilmeisesti ensikertalaisia, mutta vetivät mielestäni todella hyvin ja puhuivat selkeästi. Ihastuin myös siihen että heillä oli asianmukaisesti valmisteltu esimerkkivideo "väärin oikein"- tyyliin editoinnista, kuvakulmista yms! Jäi häiritsemään, etten hoksannut kysyä luennoitsijoiden tube-osoitetta/nickiä, koska mielelläni katson ja tuen suomalaisia CMV-tekijöitä. Saa ilmiantaa, jos teistä joku tietää!



Yleisesti tapahtumasta... Olen rakastunut! Kaikkeen muuhun paitsi sijaintiin, koska Turkuun oli aivan liian pitkä ajomatka! Anime on itselleni harrastus, joka on olemassa minulle kun huvittaa. Samoin muut j-pop kulttuurin ympärillä olevat jutut. Cosplay ei ole ollut enää pitkään aikaan harrastus, vaan elämäntapa. En ole moneen vuoteen nähnyt päivää jolloin en tekisi, ajattelisi, suunittelisi tai haaveilisi cosplayesityksistä, asuista, ohjelmista tai tapahtumista. Jätän monia muita asioita tekemättä ja ostamatta, jotta voin harrastaa cosplayta. Tämä oli ehdottomasti juuri se minun tapahtumani!

Ohjelmakartta oli täynnä mielenkiintoisia luentoja ja paneeleita. Logomo oli tapahtumapaikkana tilava ja valoisa. Kävijöitä ei ollut niin paljon kuin tapahtuma olisi ansainnut, mutta toivon että tapahtuman palatessa tämäkin muuttuisi! Henkilökunta oli aivan ihanaa, auttavaista ja kävijärakasta. Ainut miinus edellisen postauksen kritiikkiin lisäten oli ehkä lava. Se ei ollut yhtä pramea kuin Sibelius talolla, Tampere talolla tai Kuopion musiikkikeskuksessa, mutta ihan OK. Turussa oli myös mieletön määrä kauniita shoottauspaikkoja! Sanon vielä uudestaan, että olen rakastunut, fanitan tapahtumaa ja en malta odottaa sen paluuta! ❤

Sain Pentin, jolla on ommeltu peräreikä.
Con krapula jatkuu ja parinpäivän päästä olisi lähtö Mimiconiin! Tulkaa katsomaan Bluffia cossikisan väliajalle! Moikataan Mimissä...

Heihei





12.5.14

Cosvisionista 1/2: jännittyyneenä ja sitten hämmentyneenä kutsuvieraskisaajana


Hupsista! En ole päivitellyt blogia miltein pariin kuukauteen. Syy siihen on, että olen kiireellä rakentanut Cosvisionin kutsuvieraskisan pukua ja esitystä. Kuten aijemmin jo sanoin, pelkkä kutsu kisaan oli jo juhlimisen arvoinen juttu, mutta että ihan ensimmäinen sija... Samaan aikaan olen sanaton ja samaan aikaan minulla on paljon sanottavaa, mutta se taitaa tulla tähän nyt hyvin epämääräisenä ajatuksen virtana.

Melvia Siebel - Atelier Totori
Kuva: Santtu Pajukanta

Puvunteosta itsestään.... Tämä kevät on ensimmäistä kertaa +20 ikävuoden aikana ollut melkoista oman jaksamisen koettelemista. Cosvisionin puku  oli ehkä vähän hullu lisäprojekti yliopisto-opintojen, kandin, WCS, OFin ja muiden juttujen päälle, mutta en kadu koska olen pukuun tyytyväinen.  Alusta asti panikoin aikataulun kanssa ja muutaman kerran kävin todella pohjalukemissa, riittääkö aika? Riittihän se ja kova työ palkittiin.

Sain puvun valmiiksi reilu viikko ennen tapahtumaa ja propin melkein valmiiksi. Tasan viikko ennen cosvisionia oli pukuharjoitukset.... arvatkaa mitä siellä tapahtui... katsotaas....

Punit vittuilee mulle :(
Proppi KABUUM! Alusta asti epäilin kestääkö huokoinen rakennuslevy hakkaamista ja niinkuin näkyy ei kestänyt. Koko propin rakentaminen alkoi alusta sunnuntai aamuna 4.5. ja maanantaina menin noutamaan paremman pohjalevyn 4mm koivuvaneria. Täten voin sanoa, että tällaisen yllätyksen takia EN ollut proppiin tyytyväinen. Siinä oli epätasaisuutta ja maalaus ei ollut paras mahdollinen, koska jäi viime tinkaan :/

Propin tarina ei lopu vielä tähän... Tapahtumaa edeltävänä aamuna pakkasimme auton ja Melvian keihäs sijoitettiin auton katolle köytettynä ja pahviin käärittynä, mutta ei muovitettuna sateen varalle. Tottai koko matkan satoi ja rukoilin korekeampia cosplaynvoimia ettei proppi 1) lennä moottoritielle 2) tai sade tuhoa maalattua pintaa. Majoituksella avasin märän pahvipaketin ja onnekseni maali oli rapissut pois vain muutamasta kohdasta.

Puvusta kirjoittelen kuvien kera tarkemman postauksen myöhemmin.

Esityksestä... Koska aika tuotti jo puvun teon kanssa ongelmia, en ruvennut prameilemaan esityksen kanssa. Joko uuber esitys ja simppeli puku tai toisinpäin. Esitysidea lähti liikkeelle Nathasta Bebingfieldin Unwrittenin kipaleesta, joka mielestäni kuvasi yksinkertaisella tavalla hahmoa. Melko perushan kyseinen biisi on, mutta halusin tehdä jotain kivaa ja elämäniloista.

Yksin esiintyminen pelotti. En koe olevani kovin edustava esiintyessäni yksin, vaan olen laumasielu joka tykkää komennella muita tai olla kommennettavana. Loppujen lopuksi esiintyminen meni ihan ok, eikä sitä tarvinnut videolta katsoa sormien välistä, niinkuin parinvuoden takaista EC karsinta videotani. Kehitystä on kaiketi tapahtunut. 

Naamaani vaivaa joku...

Kutsuvieraskilpailusta... Kisassa on potenttiaalia ja tykkään hirveästi idesta, mutta kaikki ei kuitenkaa ihan toiminut näin ensikerralla. Ihan ensimmäiseksi tämä 3kk varoitusaika oli melkoinen haaste itselle ja varmasti monelle muullekkin. Se on todella lyhyt aika suunitella ja toteuttaa sekä skitti että puku, saatikka sitten valita minkä puvun tekee. Toinen mikä oli itselle harmillista, oli se ettei kisan antimista infottu kunnolla siinä vaiheessa, kun kutsu tuli. Tämän 3kk aikana pikkuhiljaa tipahteli lisäinfoa kuinka on tarjolla 10m catwalk, avustaja ja taustavideomahdollisuus. Ei myöskään kerrotettu kisan pisteytyksestä. Puku ja esitys 50/50 vai? On ikävä kun tarjotaan kaikennäköistä siistiä, jos puku/esitys on jo aloitettu ja jonkin extran käyttö ei vain enää onnistu.

Uskon kuitenkin, että nämä seikat menevät Cosvisionilla täysin ensikertalaisuuden piikkiin. Ensivuonna rullaa jo varmasti paljon paremmin. Henkilökunta ja mammat olivat aivan ihania ja varmaan 100 kertaan tarkistivat, että kaikki on ok ja homma hanskassa!Valo ja äänitekniikka, sekä lavaharjoitusten kulku toimi kuin unelma. Ääni/valomiesten kanssa sai rauhassa käydä oman shown läpi useaan kertaan ja he olivat oikein mukavia ja yhteistyöhaluisia. Loppuun pitää vielä hehkuttaa cosplayvastaavaa, joka oli koko kisapäivän hirveän positiivinen ja auttavainen, pienistä takapakeista huolimatta. Kiitoksia kaikille upeasta kisakokemuksesta!

Lisää fiiliksiä..

"Miltä nyt tuntuu?" Ilmeet....
En ole koskaan jäätynyt lavalla. Nyt taisin. Annettakoot anteeksi, että naureskelin asialle joka tuntui hetkessä epätodelliselta ja hämmennys tuotti vastauksia "ööö...äää... emmää tiijä". En ajatellut että olisi tarvetta kiitospuheille, joten hihittely mikkiin meni totaalisen jäätymisen piikkiin.

Voi niitä onnitteluita ja hehkutusta kilpailun jälkeen. Meinasin tulla tippa linsiin, kun ihmisiltä kuuli kuinka esityksestäni tuli hyvä mieli ja kuinka joku ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa lavaenergiaa. Kuinka joku lukee blogiani ja fanittaa minua, kuinka olen hyvä cossari. Tuntuu että vaikutin vain tylyltä, kun toiselin vain itseäni "kiitoskiitos". Tämä ei ollut tarkoitus, vaan menen monesti lukkoon, kun kuulen vastaavaa.

Kisa on ohi ja olo huojentunut ja onnellinen. Cosvisionista 2/2 kerron sitten sunnuntai päivästä, yleisesti mielipiteitä tapahtumasta ja esityskisasta, josta napsahti ryhmällemme 3. sija. Sitä odotellessa voitte nauttia minun Interpretive dance treenivideosta (englanniksi se kuulostaa niin jännältä). 





Heihei